sunnuntai, 7. toukokuu 2017

Arki koostuu paloista.

Elämässään eksynyt

Olen eksyksissä, enkä tiedä missä?

Helvetissä, vaiko nykyhetkessä tässä?

Riipivä hiljaisuus kaataa mieleni vartijat.

Raskas taakka menneen, alas painaa hartijat.

Arki ahdistaa, seinät kaatuu päälle.

Ympäröivä maailma ajaa mut heikolle jäälle.

Tahdon jaksaa kulkea tän matkan.

Askel ja toinen. Eteenpäin jatkan. -kazhja-​



Rutiinit pitävät kiinni arjen juhlahumussa.

Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ainakin omassa elämässäni asiat ovat näin. Viime postauksessani olin täynnä keväisen tuulen mukanaan kuljettamia saippuakuplia ja vaahtokarkkeja. Tänään hukutan ylitsepyyhkäisevän tyhjyyden tunteeni omenasiiderin prosentteihin.

Olen elänyt jo useamman kuukauden yksin, ilman miestä. Toisinaan kaikki tuntuu helpolta, ei tarvitse miettiä omaa ajankäyttöään ja sen jakamista pieniin palasiin. Toisinaan mietin sitä masentavaa yksinäisyyttä, joka täyttää huoneen saapuessani yövuorosta kotiin. Ei ole ketään, jonka kanssa jakaa aamukahveja. Hyvä niin, enemmän kahvia mulle.

Jokaisella meistä on omat rutiininsa tässä arjen täyttämässä elämän taipaleessa. Ajattelin saavani niistä kiinni erottuani. Piti rakentaa uudet toimivat mallit, joiden avulla selviäisin päivästä toiseen ilman näitä kielteisiä tunteita. Tässä kuitenkin taas istun, väsyttää, ahdistaa, itkettää, masentaa ja panettaa. Eikä yhtään potentiaalista miesehdokasta kuvioissa. Enkä nyt puhu seksistä, sen saralla varmaan heitä luulisi riittävän jonoksi asti.  Mutta äh, unohtaaka tuo viimeinen.

Pointtinani siis oli se, että tällä hetkellä elämässäni on meneillään niin paljon kaikkea. Seinät tuntuvat kaatuvan päälle ja tekisi mieli nukahtaa ikuiseen uneen. Koska velvollisuuksia riittää, en voi näin kuitenkaan tehdä. Luonnollisesti koulut on käytävä ja työt tehtävä. Harrastukset ovat ekstraa, mutta ei sieltäkään voi noin vain kadota taivaan tuuliin. Ne ihmiset jäisivät pulaan ja ketä sitten saisi syyt niskoilleen kun projektit kusevat.  No aivan. Minä.

Oma arkeni on siis suorittamista. Teen tehtäviä toisensa perään. Käyn töissä yöstä aamuun, ja aamusta yöhön. Vietän vapaa-aikani nukkuessa. Toisinaan muistan jopa syödä jotain järkevää. Ja välillä tuntuu, että hajoan tai sekoan tähän suorituspaineeseen. Kaikesta huolimatta toimin oikein ja kannan korteni yhteiseen muurahaiskekoon.

Jokaisessa päivässä on vielä ollut se jokin, joka saa nousemaan aamuisin ylös sängystä. Aamuhan se kello kaksikin on, jos on mennyt nukkumaan kuudelta aamuyöstä. Eikö? Ennen minua motivoivat rakkaus, velvollisuus tai ystävä. (Nousisit sinäkin ylös, jos uhkana olisi saada ämpärillinen vettä sänkyyn heräämisesi varmistamiseksi).  Nykyään se on herätyskello ja se pakote, että töistä ei oikein voi olla pois. Maalaan, joka aamu mielessäni skenaarion, siitä mitä tapahtuisi jos en suoriudu päivästä. En nouse työharjoitteluun-->en pääse kurssista läpi--> en saa opintopisteitä--> en valmistu ikinä--> en saa töitä ikinä--> en saa kelasta rahaa, ellen myy kiinteää omaisuuttani tai käytä säästöjäni ensin --> olen työtön, asunnoton ja alan käyttää käsiini saamiani päihteitä. No ehkä vähän liioiteltua, mutta mielikuvituksellista ja ihan mahdollista. Siksi päätän pitää itseni kiinni arjen rutiineissa, jotka toisinaan tekevät elämästäni yhtä juhlaa.

Aamulenkki, kunnollinen aamupala, kiiretön aamu. Työpäivän jälkeinen hetki sohvalla, pitkä kuuma suihku. Päiväkahvit ystävien kanssa, känniääliön iskurepliikki yövuorossa ja hyvän arvosanan näkyminen opintojärjestelmässä. Hymy, halaus ja muutama kylmä lasi kuplivaa sunnuntaisin. Miehetön elämä, ilman sen suurempia ongelmia on loppuviimeksi ihanaa. Ei tarvitse miettiä arjen jakamista, vaan saa toteuttaa itseään ja tehdä just niitä juttuja, jotka saa hymyileen.

Ja jos sua just nyt tuntuu masentavan, ahdistavan ja itkettävän ni hei pysähdy. Mieti niitä asioita, jotka tekee sut onnelliseks, saa hymyileen. Ja jos se on joku tyyppi tuolla maailmankaikkeudessa, niin soita sille. Laita sille viestiä. Syö jotain hyvää, käy kävelemässä ja nauti auringonpaisteesta ja terassikeleistä. Usko itsees ja siirrä murheet huomisen puolelle. Niin mäkin tein ja nyt oon taas yhtä onnellisuutta sisältä, vaikka miljoona asiaa tehtävälistassani odottavatkin jo tekijäänsä.

#Eiressii #Arkikoostuupaloista #Onnellisuusontässäjanyt 



torstai, 6. huhtikuu 2017

Uudelleen rakentamisen vaihe.

Runo: Kuviteltu elämä

Kuvittele tyhjä taulu ajan,

väritä yli reunojen rajan.

Piirrä mieleesi kultaiset karmit,

pyyhi pois menneisyyden harmit.

Usko huomisen tuomaan alkuun uuteen,

keskity tavoitteeseen, unelmaan suureen.

-kazhja-


Uusi elämä rakentuu pienistä paloista.

Haluan kertoa sinulle jotain. Tänään taivas on kirkas ja pilvetön. Linnut livertävät ja auringon säteet virnuilevat uuden aamun kunniaksi. Haluan kertoa, että tänään heräsin onnellisena. Onnellisempana kuin monena kuluneena aamuna. Enkelit ovat olleet suopeita minulle, vaika nukkumatti unohti taas iltaisen unihiekka-annostukseni. Mistä muistuikin mieleeni, että pitää varmaan kirjoittaa hänelle valituskirje. Tai lähettää ainakin kirjallinen huomautus, että toimitusajankohdaksi voisi valita sen illan, etten vietä koko loppupäivää nukkuen.

Heräsin kuitenkin tähän aamuun ja tähän päivään. Tarvitsin siihen hieman avustusta. Vaikka tänään onkin torstai ja horoskooppini mukaan onnenpäiväni. Ehkä se pitää paikkansakin. Kello lähenee puoltapäivää ja olen saanut paljon aikaseksi tänään, huolimatta vaikeuksistani nousta ylös vuoteestani. Pidän sitä kuitenkin ihan normaalina. Ei aina tee mieli nousta.

Vietin viime yön pitkälti valvoen ja kuunnellen toisten murheita. Lopulta en saanut unen päästä kiinni, kun tuskailin maailman pahuutta. Miksi hyville ihmisille sattuu pahoja juttuja? Laittoi omat asiat oikeaan perspektiiviin, ja omat arkiset huolet tuntuvat naurettavan pieniltä. Ei kuitenkaan saisi verrata, sillä jokainen on yksilö ja meillä kaikilla on omat kokemuksemme. Kannustan teitä kaikkia kuitenkin elämään edes yhden päivän verran.

Oli onnenpäiväsi sitten keskiviikko tai sunnuntai tai jotain siltä väliltä, tee sillä jotain. Sinun päiväsi, valintasi ja kokemuksesi ovat yksin omaan sinun. Kulkemalla eteenpäin, askel kerrallaan elämän polulla, voi muuttaa maailmaa hetki kerrallaan. Hymyile, halaa ja kosketa. Uskalla tarttua tilaisuuksiin ja rohkaise muita avaamaan sydämensä mahdollisuuksille. Ota vastaan elämän lahja ja nauti siitä.

Myönnetään, että edelliset kappaleet kuulostavat todella kliseisiltä. Mutta itse en jaksa enää murehtia (enkä haluaisi muidenkaan murehtivan, asioille kun ei voi mitään jälkeenpäin), omaa elämääni, huonoja miessuhteitani tai syitä niiden epäonnistumiselle. Antaa niiden olla, nautin nyt sinkkuudesta. Kerrankin vapaus tehdä mitä haluaa(vaikka ei parisuhde nyt ennekään asioita ole estänyt, mutta usein haluaa sen toisen mielipiteen). Tässä ja nyt ovat vain omat ajatukseni, mielipiteeni, haaveni, unelmani ja tavoitteeni. Ja niitä lähden toteuttamaan. Siksi koen, tänään olevani valmiimpi kuin eilen kohtamaan tulevaisuuden mukanaan tuomat haasteet.

Tämän postauksen myötä lähetän myös sinun elämääsi toivoa, rakkautta ja onnellisuutta. Puhallettuja yksisarvisia ja pastellinsävyisiä saippuakuplia karkottamaan sadepilvet elämästäsi.



#Onnenpäivä #Eteenpäinelämässä #Sinkkuelämää




tiistai, 28. maaliskuu 2017

Valitse itsellesi uusi alku.

Runo: Elämän taival

Elämän tie on pitkä ja karu, loputon kirja, juoneton satu.

Elämän tie on kivinen polku, maallinen matka, onnen kolhu.
Askeleet raskaat, surujen taival, uusi maailma, haaveiden laiva.

Elämän tie on päättyvä satu, ihana uni, taivaan isän katu. -kazhja-


Kaikkein vaikeinta on aloittaa ja pysyä päätöksessään.

On yö. Taivas on kirkas ja pilvetön. En saa unta, joten hiivin tapani mukaan parvekkeelle katselemaan tähtiä. Toivon näkeväni tähdenlennon. Silloin voisin toivoa uutta alkua. Toivoisin voivani korjata jo tekemäni virheet ja menneiden pyyhkiytyvän muististani ja jättävän sydämeni rauhaan. Niin ei kuitenkaan tapahdu. Ei tänä yönä, eikä tulevinakaan. Itse on kannettava syntinsä ja kuljettava eteenpäin, vaikka askeleet kävisivät raskaiksi. 

Päätin aloittaa alusta ilman yötaivaan tähdenlentoja. Ratkaista itse omat ongelmani. Antaa keväisen muutostuulen puhaltaa läpivetona ovista ja ikkunoista. Nyt yritän rakentaa itselleni uusia hyviä rutiineja osaksi uutta elämäntapaani. Keskityn positiivisiin voimavaroihini ja hyödynnän niitä aikeissani muutoksen tiellä.

Kuten kaikissa lifestyle-ohjelmissa sanotaan, on hyvä tehdä pieniä muutoksia askel kerrallaan. Itselleen on hyvä asettaa välitavoitteita, jotta motivaatio säilyy asetettuun päämäärään asti oikeanlaisena. Myönnän kuitenkin yllättyneeni tehtävän haasteellisuudesta. Tuntuu pahalta luopua kaikesta itselleen haitallisesta. Tarkoitukseni on muutoksen myötä oppia elämään ja rakastamaan itseäni. Pelkään kuitenkin sitä loputonta yksinäisyyttä, joka pyyhkäisee ylitseni myrskytuulen lailla.

Jokainen päivä tuntuu pitenevän iltaa kohden. Ajatukset harhailevat, eivätkä ne halua pysyä koossa. Maanantait ovat toistaan raskaampia kulkea yksin. Herätä aamuisin ja käydä illalla nukkumaan. On kylmä, enkä saa unta. Synkät ajatukset valtaavat mieleni ja värjäävät sisäisen aurani mustaakin mustemmaksi. Tuntuu pahalta yrittää selviytyä arjesta ilman vakiintunutta tukipilariaan.   

Väitän, etten kadu mitään. Todellisuudessa, olen tehnyt elämässäni toinen toistaan huonompia valintoja. Tyytynyt vähempään ja kävellyt sieltä missä aitaa ei ole viitsitty pystyttää. Tällä kertaa päätin kuitenkin asettaa riman korkealle ja odottaa sellaista ihmistä, joka oikeasti kolahtaa. Sitä ennen noudatan miesdieettiäni, enkä sorru hetken mielijohteisiin tai raahaa jokaista kohteliaisuuden antajaa kotiini.

Aurinko paistaa risukasaankin aina välillä. Yön pimeydestä huolimatta, olen nähnyt valon. Olen kyllästynyt kävelemään aina sitä samaa polkua uudestaan ja uudestaan. Haaveilen lämpimästä hiekasta varpaideni alla. Paremmasta jaksamisesta ja mielenrauhasta. Haluan oppia viihtymään yksin, nukkumaan yksin ja heräämään yksin. Ja nauttimaan siitä hiljaisuudesta, joka vallitsee kun ei tarvitse kuunnella toisen kuorsausta.

#eienääkuorsausta #sinkkuelämää #miesdieetti











torstai, 23. maaliskuu 2017

Muutoksen tuulet puhaltavat.

Runo:  Onnellinen loppu  

Elämä ottaa sen, minkä antaa. Kuljemme kohti kuoleman hiekkarantaa.

Rakkaan kasvot eksyneet, on valheiden virtaan. Enkelin suudelmat hämärtävät päivän jo iltaan. 

On valheita ja katseita eksyneitä, eikä lopulta kukaan enää suojele meitä.

Joku kadottaa tien, toisen muistot unholaan vie. Joku uskoo onnellisuuteen, hukkuu uuteen vuoteen.

Elämä ottaa sen minkä antaa, kuljemme kohti kuoleman hiekkarantaa.

Ja kun kaikki on loppu, voi lakata tekemästä työtä. Sammuttaa valot, sulkea silmät. Ja toivottaa rakkailleen hyvää yötä.   -kazhja-

 

Kevät puhaltaa mukanaan muutoksen tuulet

Kevät puhaltaa mukanaan muutoksen tuulet. Elämä on ottanut takaisin osan siitä, mitä se jo ehti antaa. Ja kun rakkaus on loppu, tulee aika päästää toisesta irti. Kohdata suru, katkeruus ja yksinäisyys. Ja viimein, kun on valmis, tulee kevät. Tulee kesä. Tulee syksy ja tulee talvi. On aika aloittaa jälleen alusta.

Joskus uuden alun saaminen on hankalaa. Täytyy tehdä isoja päätöksiä, jotka saattavat tuntua raskaalta. Useimmiten ajan kanssa asiat helpottuvat, ja hetken voi taas hengittää tässä aistiärsykkeitä syytävässä maailmassa.

Sanotaan, että kenellekään ei anneta enempää vastoinkäymisiä osakseen, kuin vain sen verran, että he niistä pystyvät selviytymään. Valitettavasti toiset niitä saavat tielleen enemmän kuin toiset. Enkä nyt puhu itsestäni, vaikka löytäisinkin elämästäni epäkohdan, jos toisenkin ,ellen jopa useita tuhansia. Huomasin kuitenkin, että minun ongelmani ovat pitkälti itseaiheutettuja, ihmissuhdeongelmia. En siis saisi valittaa.

Negatiivisuus aiheuttaa ahdistusta, johtaa masennukseen ja lopulta itsemurhaan. Kärjistetysti. Pessimistit eivät pety, mutta omaavat hieman alhaisemmat ongelmaratkaisutaidot negatiivisuuden ja realismin viedessä viimeisetkin energian rippeet mielestä. Olen horoskoopiltani jousimies, joten lasini on aina puoli täynnä.  Pursuan ideoita, suunnitelmia ja kuplin pirskahtelevasti positiivisuutta ympärilleni koko ajan. Tai ehkä vain maanantaisin. Silloin tällöin. Pieninä annoksina kerrallaan.

Olen kuitenkin kehittänyt ratkaisun itselleni ja ihmissuhdeongelmiini. Kuten lähestulkoon kaikki tämän hetken julkisuuden henkilöt sosiaalisessa mediassa, myös minä päätin ottaa vinkit vastaan ja aloittaa elämäntaparemontin. Ihan oikean sellaisen.

Ensimmäinen askeleeni on käsitellä tunteitani parhaalla osaamallani tavalla. Siis kirjoittamalla. Aika yllättävää, eikö? Päätin alkaa kirjoittaa tätä blogihommaa päiväkirjatyylillä. En siis joka päivä. Ehkä kerran kuussa. Okei, silloin kun huvittaa. Elämme sosiaalisen median kulta-aikaa, joten lukemani perusteella muutoksesta on helpompaa pitää kiinni tekemällä siitä julkista. Ja tadaa tässä tämä nyt on sitten. Ensimmäinen blogipostaukseni.  Ensimmäinen avautumiseni tästä loistavasta aikeesta mullistaa koko tuleva elämäni ja ratkoa kaikki nykyiset ihmissuhteista aiheutuvat ongelmani.

Tällä hetkellä Fitness buumin ja terveellisten elämäntapojen rinnalle on nostettu kaikenmoisia elämäntaparemontteja. Älä syö viljaa, syö pelkkää lihaa. Unohda sokerit, rasvat ja itsesi. Treenaa, liiku ja muista hengittää. Nuku riittävästi, ja läträä naamasi täyteen meikkiä, jotta olisit mahdollisimman edustava. Joo ei kiitos. Sanon kyllä liikunnalle, urheilulle, ystäville, hyvälle ruoalle ja hei myös sosiaaliselle medialle. Kaikesta pitää ottaa kuvaa, ja kirjoittaa, että mikseipäs myös tästäkin dieetistä, tai siis elämäntaparemontista.

Tämä ei siis ole mikään tavallinen dieetti muiden joukossa, jossa seuraan jotain kirjallisia ohjeita ja paranen. Aloitan miehettömän elämän, sinkkuna. Eli siis miesdietin. Kyllä, luit aivan oikein.  Tavoitteenani on oppia tekemään asioita ilman miehiä, sillä henkilökohtaisesti (ihan näin meidän välisenä salaisuutenamme) olen aina pyrkinyt delegoimaan asiani heidän hoidettavakseen. (en tietenkään mitään isompaa, mutta renkaiden ja lamppujen vaihdot). Olen seurustellut jo lähes puolet elämästäni. Ja nyt kun tuli aika päästää irti taas yhdestä, niin päätin antaa, kevään puhaltaa muutoksen tuulet läpivetona kaikista ovista ja ikkunoista. Ja nyt olen valmis aloittamaan matkani alusta.

Opettelen elämään sinkkuna-vuosi olisi myös ollut toimiva nimike, mutta parempi heivata ne miehet nyt hetkeksi kokonaan. Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi seuraamaan vuoden kestävää miesdieettiäni. Tästä se alkaa, uusi vähemmän ongelmainen elämäni. Yksin. Sinkkuna. 

#strongindependentwoman #vuosisinkkuna #miesdieetti