Vuoden vaihtuminen ja syksy ovat osaltani sellaisia käännekohtia, jolloin saa aloittaa tavallaan kaiken alusta. Tehdä päätöksiä, muutoksia ja uusia hankintoja. Toisinaan uudet alut kuitenkin tuntuvat raskailta ja aiheuttavat ahdistusta. Joten en todellakaan ymmärtänyt alkuun miten tähän nykyiseen järjestelyyn päädyttiin.

Jotta voi ymmärtää nykyhetkeä on tunnettava menneisyytensä. Jokainen edellinen suhde jättää jollain tavalla jälkensä ja opettaa jotain olennaista meille. Minä olin sitä mieltä, että yhdessä asumisesta ei tule ikinä miehen kanssa mitään. 

Olin aikaisemmin asunut yhdessä sen aikaisen poikaystäväni kanssa, jonka jälkeen asuin soluasunnossa mahtavien kämppisten kanssa. Valitettavasti konflikteilta ei aina onnistuttu kuitenkaan välttymään.

Niimpä muutettuani ensimmäistä kertaa asumaan yksin, päätin että enää en muuttaisi kenenkään kanssa yhteen.  Mutta kuinkas sitten kävikään?

Tähdet ja kuu olivat linjassaan ja minä tarkastelin maailmaa vaaleanpunaisten rakkauslinssien läpi. Kesää seurasi syksy. Ja muutoksen tuulet puhalsivat suoraan ikkunoista ja ovista sisään. Tuoden mukanaan ensin vaatekasseja, sitten huonekaluja ja mitä erinäisimpiä työkaluja ja elektrooniikkahärpäkkeitä. Nyt meiltä löytyy rakkautta ja elektroniikkaa saman katon alta. 

-K